OPISKELIJAN HYVINVOINTI

Opiskelijaikäisen väestön terveysasiat jäävät usein muiden väestöryhmien terveysongelmien varjoon. Lastentaudit ja murrosiän ongelmat ovat ohi ja työikäisten ja vanhuusiän ongelmat ovat vielä edessä.

Opiskelijaikäinen nuori aikuinen on kuitenkin melko haavoittuva, sillä psykologisesti katsoen hän elää elämänsä merkittävintä siirtymää, siirtymää nuoruudesta aikuisuuteen (17-22 v.). Tämän elämänvaiheen kehitystehtäviin kuuluu
- emotionaalinen ja taloudellinen itsenäistyminen vanhemmista
- ammatin valitseminen ja siihen valmistautuminen – etsintää,  pyrkimistä, opiskelua
- sukupuoli-identiteetin vahvistuminen
- sosiaalisesti vastuunalaiseen käyttäytymiseen pyrkiminen
- elämää ohjaavien arvojen ja eettisten periaatteiden muodostaminen

Myös seuraava elämänkaaren jakso, aikuisen maailmaan astumisen kausi (22-28 v.) on edelleen opiskeluaikaa. Tällöin rakennetaan aikuisen elämäntapaa ja tehdään perusvalintoja, jotka ohjaavat elämää. Koko varhaisaikuisuuden (23-34 v.) kehitystehtäviä ovat parisuhde, avioliitto, lapset, työ ja elämäntyyli. Elämänkaaren eri vaiheiden ongelmat koskevat kaikkia nuoria. Opiskelun mukanaan tuomia elämäntilanteen muutoksia ovat lisäksi usein muutto opiskelupaikkakunnalle, uusi opiskeluyhteisö, uudenlainen asumis-muoto ja näihin sopeutuminen.

Opiskelijoiden terveysongelmia

Nuoruusiässä tehtävät elämisen tyylin valinnat liittyvät usein terveyteen ja hyvinvointiin, esim. liikunnallinen aktiivisuus tai passiivisuus, alkoholinkäyttökulttuuri, stressinhallinnan keinot, sosiaalinen osallistuminen. Kaikissa näissä asioissa lähiympäristöllä on suuri merkitys, se voi auttaa tai haitata valintoja ja uuteen tilanteeseen sopeutumista. Opiskelijoiden vapaa-aikakulttuuri saattaa olla hyvin kuluttavaa, vauhtia, valvomista, alkoholia ja muitakin päihteitä. – Tai sitten toisessa ääripäässä yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä ja pelkästään opiskeluun uppoutumista.

Nämä ongelmat näkyvät opiskelijaterveydenhuollossa kaikilla vastaanotoilla: yleislääkärienkään ei tarvitse kuin pintaa raaputtaa vatsavaivoja valittavan opiskelijan problematiikkaa selvitellessään, kun jo paljastuu ylipitkiä opiskelu- ja työpäiviä tai ylivoimaiseksi koettuja urakoita. Hammaslääkäri näkee henkiset paineet öisen hampaiden narskuttelun aiheuttamista kuluneista hampaista ja fysioterapeutti niska-selkävaivoja valittavan opiskelijan jännittyneistä lihaksista. – Unettomuusongelmista, esiintymisjännitysoireista, syömishäiriöistä, väsymyksestä tai ahdistuneisuudesta puhumattakaan, joita oireita kohtaavat kaikki vastaanottotyötä tekevät henkilöt.

Opiskelijaterveydenhuollon haasteet

Monet hyvän opiskelijaterveydenhuollon vaikutuksista heijastuvat kaukana tulevaisuudessa. Terveet elintavat,  psyykkinen tasapaino, ennalta ehkäistyt tai ajoissa hoidetut sairaudet ja hyvinvointiin panostavat opiskeluyhteisöt tuottavat terveyttä ja hyvinvointia keski- ja vanhuusikään. Opiskelijaikäisen väestön terveyteen vaikuttaminen näkyy sekä heidän omassa terveydessään että siirtymisessä mallina seuraavalle sukupolvelle. Toisaalta vaikutukset välittyvät työelämään, sillä monet opiskelijat tulevat toimimaan tehtävissä, joissa on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi työpaikan hyvinvoinnin edellytyksiin.

Yksittäisillä opiskelijoilla ja opiskelijajärjestöillä on kiinnostusta terveyden edistämistyöhön. Opiskelijajärjestöjen perustehtäviin kuuluu hyvinvointityö, jossa on paljon yhteistä terveydenhuollon tavoitteiden kanssa. Oppilaitosten tulisi olla myös itsestään selvä toimija hyvinvointityössä. Näiden kaikkien – terveydenhuollon, opiskelijajärjestöjen ja oppilaitosten -  yhteistyöllä voidaan hyvinvointiin vaikuttavaa toimintaa järjestää tarpeita vastaaviksi, opiskelijoiden omista lähtökohdista.

Opiskelijaterveydenhuolto on opiskelijoiden työterveyshuoltoa, jonka tulisi toimia yhteistyössä sekä kohderyhmänsä että oppilaitosten kanssa. On sekä yksilön, oppilaitoksen että yhteiskunnankin etu, että opiskelijoiden hyvinvointityön tuloksena opinnot sujuvat ja valmistuneet voivat siirtyä mahdollisimman terveinä ja työkykyisinä työelämään.

(Lähde: LT Kristina Kuntun kirjoituksia 2002)